Lohkoketju (englanniksi blockchain) on ehdottomasti yksi tämän päivän merkittävimmistä maailmanlaajuisista megatrendeistä. Jokainen kryptovaluutta perustuu lohkoketjuteknologiaan, ja sen toimintaperiaatteiden ymmärtäminen on tärkeää jokaiselle, joka on kiinnostunut kryptovaluutoista. Lohkoketjuteknologiaan liittyy suuria odotuksia maailmanlaajuisesti, ja sitä on kuvailtu ihmiskunnan suurimpana teknologisena mullistuksena sitten internetin keksimisen.
Lohkoketjuteknologia tarkoittaa pääpiirteittäin teknologiaa, joka mahdollistaa lohkoketjun eri osapuolten luoda ja ylläpitää hajautettuja ja jaettuja tietokantoja. Lohkoketjua voidaan kuvata myös tilikirjaksi, joka jaetaan vertaisverkkoon kuuluvien tahojen kesken. Lohkoketjut tarjoavat monia etuja, joista turvallisuus ja luottamus ovat merkittävimpiä.
Lohkoketjun turvallisuus perustuu hajauttamiseen, joka tapahtuu levittämällä lohkoketjuun tallennettua tietoa lukuisille palvelimille eli nodeille. Yhden noden sammuttaminen ei vaikuta lohkoketjuun tallennettuun dataan. Esimerkiksi Bitcoinin lohkoketju koostuu useista kymmenistätuhansista nodeista, jotka jatkavat lohkoketjun ylläpitoa ja datan prosessointia riippumatta yksittäisten nodejen tilasta. Bitcoinin lohkoketjun lamauttaminen on käytännössä mahdotonta.
Bitcoin oli ensimmäinen sovellus, joka hyödynsi lohkoketjuteknologiaa. Bitcoinin lohkoketju estää yhden tahon vaikuttamisen sen toimintaan. Palvelimien hakkerointi ei vaikuta Bitcoinin toimintaan, ja sen verkko on immuuni perinteisille uhille, kuten hakkeroinneille ja luottamusongelmille. Bitcoinin lohkoketju on avoin, mikä tarkoittaa, että kuka tahansa voi perustaa oman noden ja osallistua Bitcoinin lohkoketjun ylläpitoon.
Lohkoketjun toimintaperiaatteiden ja hyötyjen ymmärtämiseksi on oleellista tietää, mitä perinteisellä tiedon keskitetyllä varastoimisella tarkoitetaan. Perinteisesti ihmiset ovat tallentaneet tietoa keskitettyihin arkistoihin, missä kaikki tieto on yhdessä paikassa, alttiina erilaisille uhille. Erityisesti silloin, kun tieto on digitaalisessa muodossa, perinteisen tiedon varastoinnissa korostuu kaksi keskeistä haastetta: luottamus ja turvallisuus. Keskitetyt digitaaliset tietokannat ovat usein houkuttelevia kohteita hakkeroinneille.
Keskitetyn datan mallissa yksi suurimmista ongelmista liittyy luottamukseen tietoa hallinnoivaa tahoa kohtaan. Tällä hetkellä suuri osa maailman datasta on suurten instituutioiden hallussa, kuten Google omistaa kaikki internethautsi ja jättiläiset kuten Amazon ja eBay hallinnoivat ostotietojasi. Tällaiset datan omistajat voivat käyttää hallinnoimaansa dataa vapaasti. Lisäksi keskitetyt tietovarastot ovat aina alttiina hakkereiden hyökkäyksille.
Lohkoketjut ovat hajautettuja ja jaettuja tietokantoja, joiden päämääränä on ratkaista keskitettyjen tietokantojen ongelmat. Lohkoketjuun voidaan tallentaa erilaista tietoa, ja sen tarkoituksena on ylläpitää tietoa hajautetussa ja luotettavassa ympäristössä.
Lohkoketjuun tallennetut tapahtumat ovat käytännössä väärentämättömiä. Lohkoketjun luotettavuus on yksi keskeisistä syistä, miksi suuret instituutiot ovat kiinnostuneita lohkoketjuteknologiasta. Lohkoketjussa olevaa dataa ei voi muuttaa jälkikäteen, ja kaikki toiminnot ovat jäljitettävissä. Lohkoketjun jäsenet voivat luottaa toisiinsa ja tapahtumien aitouteen, vaikka he eivät tuntisi toisiaan. Liiketoimintaa voidaan harjoittaa lohkoketjussa ilman kolmansia osapuolia ja raskaita luottamusta vahvistavia prosesseja. Tämä mahdollistaa esimerkiksi rahansiirrot ilman välikäsiä ja sopimusten laatimisen ilman juristin apua.
Hajauttaminen varmistaa lohkoketjun turvallisuuden. Lohkoketjut koostuvat useista tuhansista nodeista eli palvelimista, ja mitä enemmän nodeja on, sitä turvallisempi lohkoketju on. Toisin kuin keskitetyissä tietokannoissa, lohkoketjussa ei ole yhtä kriittistä pistettä, jonka hakkeroiminen voisi lamauttaa koko järjestelmän.
Yksinkertaisesti sanottuna lohkoketju koostuu yhteydessä olevista erillisistä lohkoista, jotka sisältävät dataa. Lohkot voivat käsittää monenlaisia tietoja, kuten tapahtumien kirjanpitoa, rahansiirtoja, dokumenttien todentamista, henkilöllisyyden hallintaa tai äänestystä. Lohkoketjua voidaan hyödyntää monipuolisesti eri käyttötarkoituksissa, ja yksi sen sovellusalueista ovat erilaiset kryptovaluutat.
Lohkoketjun lohkot sisältävät ennalta määrätyn määrän tietoa. Esimerkiksi Bitcoinin lohkoketjun lohkot ovat hieman yli yhden megatavun kokoisia, mikä tarkoittaa, että yhteen lohkoon mahtuu vain tietyllä tavalla rajattu määrä dataa. Kun lohkoon on kertynyt tarvittava määrä dataa, se liitetään lohkoketjuun uudeksi lohkoksi. Bitcoinin lohkoketjussa tämä tapahtuu keskimäärin kymmenen minuutin välein.
Lohkoketjun ylläpitäjiä kutsutaan louhijoiksi, ja he ovat käytännössä erittäin tehokkaita tietokoneita, jotka kilpailevat keskenään siitä, kuka ensimmäisenä ratkaisee vaativan matemaattisen yhtälön ja luo uuden lohkon kyseiseen lohkoketjuun. Louhijat mahdollistavat hajautettujen lohkoketjujen olemassaolon ja täyttävät niiden suunnitellun käyttötarkoituksen.
Usein kysytään, mikä on louhijoiden vastike sille, että he käyttävät tietokoneensa laskentatehoa verkon ylläpitotehtäviin. Louhijat saavat vastineeksi louhintapalkkion, joka on kryptovaluuttojen lohkoketjuun sisään ohjelmoitu ominaisuus. Louhintapalkkio säätelee uusien kryptovaluuttojen syntymistahtia. Lisäksi louhijat saavat osuuden transaktiomaksuista, jotka kertyvät lohkoketjussa suoritettujen transaktioiden yhteydessä.
Lohkoketjut voivat tulevaisuudessa muuttaa maailmaamme enemmän kuin moni tällä hetkellä voi kuvitellakaan. Useimmilla kryptovaluutoilla on oma lohkoketjunsa, ja ne pyrkivät tarjoamaan ratkaisuja ongelmiin, joita lohkoketjuteknologian hyödyntäminen mahdollistaa. Lohkoketjua käytetään nykyään monilla eri aloilla, ja sen merkitys kasvaa jatkuvasti.
Vaikka kryptovaluutat ovat yksi lohkoketjun sovellusalueista, maailman suurimmat yritykset sijoittavat jatkuvasti merkittäviä resursseja omien lohkoketjupohjaisten ratkaisujensa kehittämiseen. Kiinnostus lohkoketjujen tarjoamia mahdollisuuksia kohtaan on valtava. On todennäköistä, että lohkoketjut muuttavat maailmaa tulevaisuudessa monin eri tavoin. Termi “teknologinen vallankumous” ei varmasti ole liioiteltu, kun puhutaan lohkoketjujen vaikutuksesta.