Kryptovaluutta on digitaalinen valuutta, joka käyttää hyväkseen kryptografiaa ja perustuu hajautettuun tietokantaan. Markkinoilla on monenlaisia kryptovaluuttoja, joista suurin osa ei välttämättä toimi valuuttana perinteisessä mielessä.
Teknisesti katsottuna kryptovaluutta muodostaa hajautetun verkon, joka koostuu client-ohjelmaa pyörittävistä palvelinkoneista. Jokaisen kryptovaluutan keskiössä on konsensusalgoritmi. Kryptovaluuttojen louhinta on edelleen merkittävä osa niiden toimintaa.
Kryptovaluuttojen kurssien voimakkaat liikkeet ovat jatkuvasti esillä kryptomaailmassa. Korkea volatiliteetti tekee kryptovaluutasta vaativan sijoituskohteen jopa kokeneelle sijoittajalle. Nykyään on monia tapoja ostaa kryptoja, aina digitaalikolikon ostamisesta johdannaisiin ja ETF-rahastoihin.
On tärkeää huomata, että kryptovaluuttojen verotus on jokaisen sijoittajan omalla vastuulla. Kryptovaluutalla maksaminen Suomessa on vielä hyvin pientä, mutta jotkut liikkeet ottavat nykyään kryptoja vastaan. Toki siihen menee vielä aikaa, että päivittäisiä ostoksia voisi kryptoilla ostaa.
Termi “kryptovaluutta” kattaa laajan kirjon erilaisia kryptovaluuttoja, teknologioita, louhintaa ja steikkausta.
Kryptovaluutta on digitaalinen rahayksikkö, joka käyttää hyväkseen kryptografiaa ja perustuu hajautettuun tietokantaan. Kryptovaluutta toimii täysin digitaalisesti, eikä sitä voi vaihtaa seteleihin tai kolikoihin. Puhekielessä ja sosiaalisessa mediassa käytetään usein lyhennettä “krypto” viitattaessa kryptovaluuttaan.
Kryptovaluutalle ei ole vakiintunutta määritelmää, ja suurin osa markkinoilla olevista kryptovaluutoista ei toimi puhtaasti valuuttana. Tämä luokittelu käydään tarkemmin läpi seuraavassa osiossa.
Tässä on kryptovaluutan keskeisimpiä piirteitä:
On oleellista ymmärtää, että digitaalisten valuuttojen historia juontaa juurensa jo 1980-luvun loppupuolelle. Myös 1990-luvulla nähtiin useita kokeiluja, joista osa sai huomattavaa suosiota, etenkin internetin yleistymisen myötä. Kaikki nämä digitaaliset valuutat kuitenkin epäonnistuivat jollain tavalla.
Vasta Satoshi Nakamoto onnistui kehittämään hajautetusti toimivan kryptovaluutan, joka nousi maailmanlaajuiseen suosioon. Nakamoto hyödynsi aiempien edelläkävijöiden innovaatioita ja loi vuonna 2008 järjestelmän, jossa keskitetty hallinta oli korvattu teknologisilla ratkaisuilla. Näin syntyi aidosti hajautettu, kaikille avoin digitaalinen valuutta nimeltään Bitcoin.
Markkinoilla esiintyy monenlaisia kryptovaluuttoja, ja useimmat niistä eivät täytä valuutan perinteistä määritelmää. Viime vuosina tekniset innovaatiot ovat tuoneet markkinoille entistä monipuolisempia ratkaisuja. Kuten aikaisemmin mainittiin, termi “kryptovaluutta” on alkanut vanhentua ja se kuvaa heikosti koko alan monimuotoisuutta.
Seuraavaksi tarkastellaan erilaisia kryptovaluuttoja. Luokittelemme ne kolmeen pääkategoriaan: valuutat, alustat ja tokenit.
Nykyään markkinoilla on mahdollista käydä kauppaa kymmenien tuhansien kryptovaluuttojen kanssa, joista jokainen kuuluu edellä kuvattuihin kategorioihin. Arkipuheessa termi “kryptovaluutta” tai “krypto” viittaa yhä kaikkiin näihin. Ajan myötä saattaa kehittyä uutta sanastoa, joka kuvastaa paremmin erilaisten kryptovaluuttojen moninaisuutta.
Teknisestä näkökulmasta katsottuna kryptovaluutta on hajautettu verkko, joka koostuu client-ohjelmaa pyörittävistä palvelinkoneista. Vaikka tämä käsite saattaa aluksi kuulostaa hieman abstraktilta, tarkastellaan sitä seuraavaksi yksityiskohtaisemmin. Koska kaikkia kryptovaluuttoja on mahdotonta niputtaa yhteen, teemme seuraavassa karkeita yleistyksiä.
Jokaisella kryptovaluutalla on oma ohjelmistonsa, joka on kehitetty joko hajautetun yhteisön tai teknologiayhtiön toimesta. Tämä muistuttaa hieman P2P-tiedostonjako-ohjelmia, kuten BitTorrentia, jossa järjestelmää ylläpitää useampi henkilö, joka pyörittää client-ohjelmaa omalla palvelimellaan.
Verkossa toimii usein kahden tasoisia toimijoita, joista käytetään nimitystä node eli verkon solmu. Jotkut toimivat valvontaroolissa, välittäen transaktioita ja tallentaen lohkoketjun dataa. Lisäksi jokaisella kryptovaluutalla on validaattoreita tai louhijoita, jotka rakentavat järjestelmän tietokantaa.
Kryptovaluutat hyödyntävät hajautettua tietokantaa, joka sisältää pääasiassa transaktiodataa eli tietoa siitä, kuinka paljon kryptovaluuttaa on siirtynyt osoitteesta A osoitteeseen B. Jokainen lohko toimii kuin oma tiedostonsa, joka sisältää transaktiolistansa.
Ylivoimaisesti suosituin hajautetun tietokannan tyyppi on lohkoketju. Toki markkinoilla on myös kryptovaluuttoja, jotka käyttävät lohkoketjun sijaan puurakennetta muistuttavaa DAG-teknologiaa. Näitä ovat muun muassa Hedera, IOTA ja Fantom.
Alla olevassa kuvassa näet Ethereum-verkon transaktioita suositulta Etherscan-sivustolta.
Tyypillinen kryptovaluutta on pseudonyymi, mikä tarkoittaa, että sen transaktiodata on avointa. Osoitteet koostuvat merkkijonoista, joiden perusteella haltijaa ei voi tunnistaa. Jokaisen on todistettava verkolle olevansa oman osoitteensa haltija privaattiavaimen avulla. Tämä mahdollistaa aukottoman todistuksen ilman, että privaattiavaimen haltijan identiteetti paljastuu.
Kolmantena tärkeänä elementtinä on kryptografia. Kryptovaluutat hyödyntävät kymmeniä vuosia vanhaa teknologiaa nimeltä julkisen avaimen salaus, joka mahdollistaa edellä kuvatun toiminnallisuuden.
Kryptovaluuttoja säilytetään kryptovaluuttalompakoissa, jotka voivat olla mobiili-, desktop- tai selainsovelluksia. Ne toimivat graafisena käyttöliittymänä lohkoketjuun, ja voit ajatella lompakon olevan kuin oman pankkisi verkkopankkisovelluksen.
Kryptovaluutta voi aluksi tuntua abstraktilta käsitteeltä, mutta se on käytännössä vain merkintöjä hajautetussa tilikirjassa, jota kutsutaan lohkoketjuksi. Merkittävä ero fiat-rahaan tai kultaan on myös siinä, että kryptovaluutta on olemassa vain digitaalisessa muodossa.
Jokaisella kryptovaluutalla on oma konsensusalgoritmi. Seuraavaksi siirrytään syvemmälle teknologian maailmaan. Konsensusalgoritmi on keskeinen osa, jota käsitellään tarkemmin seuraavassa osassa. Mutta mitä kryptovaluutan konsensusalgoritmit tarkoittavat?
Jokainen kryptovaluutta tarvitsee toimiakseen konsensusalgoritmin. Tämä algoritmi määrittelee, miten konsensus määräytyy. Mitä tämä konsensus tarkalleen ottaen tarkoittaa? Se viittaa siihen, miten verkon ylläpitäjät päättävät tallentaa kyseisen kryptovaluutan transaktiodataa. Konsensus täytyy muodostaa jatkuvasti päättäen, onko data pätevää, ja miten mahdollinen haitallinen toiminta käsitellään.
Kryptovaluutat voidaan karkeasti jakaa kahteen päätyyppiin: Proof of Work (PoW) ja Proof of Stake (PoS). Ensimmäinen näistä on tullut tutuksi Bitcoinin kautta, kun taas jälkimmäinen on voittanut markkinoita viime vuosina.
Proof of Work eli PoW vaatii fyysisiä louhintalaitteita toimiakseen. Ylläpitäjien, eli louhijoiden, on todistettava suorittaneensa riittävästi laskentatyötä päivittääkseen lohkoketjua. Mitä enemmän laskentatehoa verkkoon uhraat, sitä suurempi on mahdollisuutesi saada lohkopalkkioita.
Proof of Stake eli PoS ei vaadi louhintalaitteita. Tämän ansiosta PoS-verkon sähkönkulutus on yli 99,99% pienempi verrattuna PoW-järjestelmään. Verkon ylläpitäjäksi tulee, kun omistaa merkittäviä määriä ko. kryptovaluuttaa, ja tästä joukosta valitaan validaattoreita ylläpitämään lohkoketjua.
PoS-järjestelmä pohjautuu siihen ajatukseen, että kryptovaluutan validaattorilla ei ole halua tahallisesti vahingoittaa omistuksiensa arvoa, mikä luo kannustimen toimia aina oikein.
Viimeisen viiden vuoden aikana useat eri kryptovaluutat ovat siirtyneet Proof of Stake -ratkaisuihin. Nykyään vain harvat valuutat, erityisesti yli viisivuotiaat, käyttävät vielä louhintaa. Lisäksi markkinoiden toiseksi suurin kryptovaluutta, Ethereum, on siirtynyt Proof of Stake -konsensukseen syksyllä 2022.
On myös tärkeää huomata, että Proof of Stakessa on olemassa lukuisia eri variaatioita, ja lähes jokainen PoS-järjestelmä eroaa hieman toisistaan.
Bitcoinin tietokantana toimii lohkoketju, joka koostuu ketjutetuista lohkoista. Lohkoketju toimii hajautettuna tietokantana, jossa jokainen lohko toimii omana tietovarastonaan. Voit kuvitella lohkoketjun olevan kuin sarja keskenään linkitettyjä tiedostoja.
Jokainen Bitcoin-verkon täysi solmu säilyttää identtisen kopion lohkoketjusta. Solmut yhdessä hyväksyvät jokaisen uuden lohkon ennen sen liittämistä aikaisempien jatkoksi. Tämä prosessi perustuu solmujen saavuttamaan yksimielisyyteen tallennettavasta tiedosta, mikä varmistaa sen, että jokaisella verkon solmulla on aina täysin sama kopio lohkoketjusta.
Lohkoketju mahdollistaa hajautetun tietovaraston käytön. Jos Bitcoin käyttäisi keskitettyä tietovarastoa, se altistuisi hakkeroinnille tai muiden instituutioiden vaikutukselle. Bitcoinin lohkoketju sen sijaan on monistettu kymmenille tuhansille tietokoneille ympäri maailmaa. Tämä estää sen, että kukaan taho voisi poistaa kaikkia verkon solmuja käytöstä, mikä tarkoittaa, ettei Bitcoinin lohkoketjua voi tuhota.
On myös tärkeää ymmärtää, että Bitcoinia ei voi erottaa lohkoketjusta omaksi valuutakseen. Sitä ei voi myöskään painaa seteleiksi, kuten euroja tai dollareita. Bitcoin toimii samanaikaisesti sekä digitaalisena maksujärjestelmänä että digitaalisena valuuttana.
Kryptovaluuttojen kurssiliikkeet ovat jatkuvasti keskustelunaiheena kryptoyhteisössä. Kryptovaluutat ovat nousseet suosituksi sijoituskohteeksi juuri niiden voimakkaiden kurssiliikkeiden vuoksi. Mistä nämä voimakkaat vaihtelut sitten johtuvat? Voisiko kryptovaluutta tulevaisuudessa olla samanlainen “tylsä” omaisuusluokka kuin valtiolainat?
Kryptovaluuttojen kurssit heiluvat voimakkaasti erityisesti kolmesta syystä:
Regulaatioiden puuttuminen tarkoittaa, että kryptovaluuttojen kaupankäyntiin sovelletaan erilaisia sääntöjä kuin perinteisillä osakemarkkinoilla. Tämä myös tarkoittaa vähäisempää valvontaa. Kuitenkin muutokset ovat tulossa, sillä sekä Yhdysvalloissa että EU:ssa valmistellaan kattavia sääntelytoimenpiteitä kryptovaluutoille.
Toinen listassa mainittu syy johtaa siihen, että kurssit voivat liikkua suhteellisen pienillä kaupankäyntipanoksilla verrattuna esimerkiksi osakkeisiin Nasdaq-pörssissä. Pieni ja sääntelemätön markkina mahdollistaa myös kurssimanipulaation.
Velkavivun suosio lisää volatiliteettia. Kun kryptovaluutan kurssi liikkuu voimakkaasti suuntaan tai toiseen, se aiheuttaa vivutettujen sijoittajien pakkomyyntejä (tai -ostoja, jos kyseessä on shorttaus), mikä puolestaan vauhdittaa kurssimuutoksia.
Tällä hetkellä ei ole näyttöä siitä, että volatiliteetti olisi kadonnut edes suurimpien kryptovaluuttojen osalta. Jopa kymmenien tai satojen miljardien arvoiset kryptot voivat heilahdella kymmeniä prosentteja yhdessä päivässä.
Jos sijoitat kryptoihin, suosittelemme seuraamaan kursseja aktiivisesti, enemmän kuin mitä olet tottunut tekemään osakkeiden kohdalla.
Kryptovaluuttoja hinnoitellaan maailmanlaajuisesti dollareissa, ja vaikka Suomessa kursseja seurataan myös euroissa, keskustelu somessa käydään lähes kokonaan dollarikursseilla.
Korkean volatiliteetin vuoksi kryptovaluutta asettaa haasteita sijoittajalle, jopa kokeneelle sellaiselle. Kyseessä on ainutlaatuinen omaisuusluokka, joka on vielä varsin nuori ja kehitysvaiheessa. Tämänkaltaisessa markkinassa piilee monenlaisia riskejä, jotka sijoittajan on tärkeä tiedostaa.
Ensimmäinen huomio liittyy jo aiemmin mainittuun seikkaan. Kryptovaluuttojen kurssit heiluvat voimakkaasti molempiin suuntiin. Tällaiseen volatiliteettiin eivät ole tottuneet edes monet kokeneet osakesijoittajat. Itse asiassa, jopa pitkään kryptoissa toimineilla sijoittajilla on haasteita sopeutua näin voimakkaaseen hintavaihteluun.
Kryptovaluutat näyttävät liikkuvan omassa rytmissään ja reagoivan myös alakohtaisiin tapahtumiin. Esimerkkinä tästä toimii marraskuussa 2022 tapahtunut FTX-pörssin romahdus.
Vuonna 2022 on lisäksi nähty useita muitakin merkittäviä konkurssi-ilmoituksia, ei pelkästään FTX:n osalta. Moni sijoittaja on menettänyt varojaan sellaisiksi uskomissaan turvallisiksi katsotuissa palveluissa. Tällaisilta riskeiltä voi suojautua suosimalla kotimaisia kryptovaluuttavälittäjiä.
Kryptovaluuttojen tarjoama voimakas volatiliteetti ja konkurssit herättävät kysymyksiä. Mutta onko kryptosijoittamisessa myös hyviä puolia, kun satojatuhansia sijoittajia osallistuu tähän toimintaan?
Monien näkemyksen mukaan kryptovaluuttojen riski-tuotto-suhde on huolimatta kaikista haasteista erinomainen. Tarjolla on poikkeuksellisia mahdollisuuksia, jotka erottuvat perinteisistä markkinoista. Kryptovaluuttojen maailmassa kuka tahansa voi kilpailla Wall Streetin rikkaimpien ja kokeneimpien asiantuntijoiden kanssa tuottojen suhteen.
Monipuolinen valikoima pieniä sijoituskohteita on saatavilla, joihin suuret sijoittajat eivät välttämättä pysty kunnolla sijoittamaan. Lisäksi sijoittajilla on mahdollisuus panostaa hajautetun rahoitusjärjestelmän (DeFi) palveluihin kerryttääkseen korkoa. Eikä unohdeta NFT-maailmaa, jossa muutaman tuhannen euron sijoitus voi tuottaa miljoonia euroja.
Kryptovaluuttojen hankkimiseen on nykyään tarjolla monipuolisia vaihtoehtoja, alkaen “digikolikon” suorahankinnasta ja johdannaisista ETF-rahastoihin. Kymmenen vuotta sitten kryptovaluutat piti hankkia fyysisesti omaan kryptovaluuttalompakkoon, mutta nykyään on mahdollista hyödyntää kryptojen arvonnousuja myös johdannaisten avulla.
Perinteisesti kryptovaluuttoja on ostettu erikoistuneilta kauppapaikoilta, jotka voivat olla joko välittäjiä tai pörssejä. Kotimainen Coinmotion on esimerkki välittäjästä, kun taas Binance toimii pörssinä.
Välittäjä eroaa pörssistä siten, että se ostaa kryptot puolestasi sovittuun hintaan ja toimittaa ne tilillesi. Pörssissä asiakkaat käyvät kauppaa keskenään, ja pörssi toimii vain kaupankäynnin mahdollistajana. Molemmat vaihtoehdot ovat käyttökelpoisia, mutta välittäjä saattaa olla kuluiltaan kalliimpi ja suunnattu enemmän aloittelijoille.
Perinteisellä tavalla kryptovaluuttoja hankkiessa on otettava huomioon myös säilytys. Usein sijoittaja haluaa siirtää kolikkonsa kryptovaluuttalompakkoon. Tutustu täällä eri vaihtoehtoihin.
Monille kryptovaluutan ostajille säilytysmuoto on keskeinen kysymys. Kolikoiden menettäminen tai hakkeroinnin uhka voi aiheuttaa huolta. Tällainen sijoittaja saattaa valita sijoittamisen kryptoihin esimerkiksi Nordnetin tarjoamien trackerien tai ETF-rahastojen avulla.
Tällaisten tuotteiden tarkoituksena on tarjota johdannaisia, jotka seuraavat esimerkiksi Ethereum-kurssia. Tämä mahdollistaa saman hyödyn kuin suoran kryptovaluuttaostoksen tekeminen, mutta sinun ei tarvitse huolehtia säilytyksestä, hakkeroinneista ja muista vastaavista asioista. Monet perinteisestä sijoitusmaailmasta tulevat suosivat tätä vaihtoehtoa.
Näiden vaihtoehtojen lisäksi on tarjolla futuureja kaikista tunnetuista kryptovaluutoista. Niiden kaupankäyntiin voidaan liittää myös vivutus jopa 100-kertaiseksi asti. On kuitenkin syytä huomauttaa, että emme suosittele futuurien tai johdannaisten kaupankäyntiä muille kuin alan ammattilaisille.
Kryptovaluutan sijoittajan on myös syytä olla perillä eri instrumenttien verokohtelusta. Yksityishenkilö ei voi vähentää CFD-kaupankäynnissä syntyneitä tappioita verotuksessa, mikä tekee siitä haastavaa.
Lisätietoja kryptojen ostamisesta löytyy artikkelista “Mistä ostaa kryptovaluuttaa?”, jossa käymme läpi yksityiskohtaisesti eri ostovaiheet.
On tärkeää ymmärtää, että kryptovaluuttojen verotus on jokaisen sijoittajan henkilökohtainen vastuu. Vaikka monet kokevat sen haasteelliseksi, nykyään tarjolla olevien työkalujen avulla voi huomattavasti helpottaa verotukseen liittyvää työmäärää.
Kuinka sitten kryptojen verotus käytännössä toimii? Yksinkertaisesti sanottuna sinun on laskettava luovutusvoitot ja -tappiot aina, kun myyt kryptovaluuttojasi, olipa kyseessä sitten transaktio euroihin, toisiin kryptovaluuttoihin tai tuotteisiin ja palveluihin.
Esimerkiksi, jos myyt Litecoinit euroiksi, se on verotettava tapahtuma. Jos vaihdat Litecoinit Ethereumiksi, se on verotettava tapahtuma. Jos ostat Litecoineilla kupin kahvia – kyllä, myös se on verotettava tapahtuma. Suomessa verotus noudattaa tätä periaatetta, ja vastaavanlainen käytäntö on lähes kaikissa länsimaissa.
Tämä merkitsee sitä, että kryptovaluutta ei välttämättä ole fiksu maksuväline, vaikka se olisikin hyväksytty lähikaupassasi. Usein onkin suositeltavaa pitää kiinni euroista ja säilyttää kryptovaluutat lompakossa. Verokanta Suomessa on tällä hetkellä 30 prosenttia 30 000 euroon saakka ja sen ylittävältä osalta 34 prosenttia.
Miksi moni sijoittaja kokee verotuksen haasteelliseksi? Tämä johtuu siitä, että kryptopörssit eivät automaattisesti raportoi tietojasi verottajalle. Jokainen transaktio on kirjattava ja mahdolliset luovutusvoitot on laskettava itse. Tämä voi olla valtava tehtävä, erityisesti päivätreidausta harrastettaessa.
On suositeltavaa harkita kryptovaluutta vero-ohjelmiston käyttöä, kuten Divlya. Tämä ohjelmisto tukee suomalaisten palveluntarjoajien, kuten Coinmotionin ja Northcrypton, raportteja sekä hyödyntää Suomen verotuksessa käytettävää hankintameno-olettamaa!
Parasta Divlyssä on, että sinun tarvitsee vain syöttää transaktiot, ja Divly huolehtii verojen laskennasta puolestasi. On kuitenkin aina suositeltavaa tarkistaa tiedot ja päivittää niitä säännöllisesti, esimerkiksi 1-2 kuukauden välein. Muista myös ottaa screenshotit pörssin ja lompakoiden transaktioista, sillä niitä voi tarvita, jos verottaja pyytää lisätietoja.
Kryptovaluutta ei ole toimiva maksuväline Suomessa, ja sama tilanne pätee laajemmin maailmanlaajuisesti, lukuun ottamatta joitakin yksittäisiä valtioita kuten El Salvadoria. Vaikka teknisesti mikään ei estäisi kryptovaluutan käyttämistä maksuvälineenä, suurin haaste liittyy verotukseen, kuten edellisessä kappaleessa käsiteltiin.
Suomessa kryptovaluutoilla maksaminen on verotettava tapahtuma. Jokaisesta ostotapahtumasta syntyy luovutus, ja tästä on laskettava mahdollinen luovutusvoitto tai -tappio. Pienissä ostoksissa veron osuus voi olla vähäinen tai jopa negatiivinen, mutta suuremmissa kaupoissa se voi muodostua merkittäväksi lisäkustannukseksi.
Lisäksi joudut pitämään kirjaa jokaisesta kryptovaluutalla tehdyistä transaktioista, mikä voi olla huomattava työmäärä erityisesti vuositasolla.
Verotuksen lisäksi maksamisessa on suurempi ongelma. Miksi käyttäisit kryptovaluuttaa maksuvälineenä, jos uskot sen arvon nousevan tulevaisuudessa? On järkevämpää käyttää euroja, jotka menettävät arvoaan, kuin käyttää kryptovaluuttoja maksuvälineenä.
Kryptovaluutalla maksaminen voi olla järkevää vain silloin, kun kyseinen valuutta on virallisesti hyväksytty maksuvälineeksi, kuten euro. Tällöin sen käyttö ei olisi verotuksen piirissä, ja voit elää täysin kryptovaluutoilla, kuten nykyisin El Salvadorissa bitcoineilla.
Vaikka kryptovaluutta voi jonain päivänä toimia maksuvälineenä myös Suomessa, tällainen muutos ei ole toistaiseksi näköpiirissä.
Kryptovaluutta on laaja käsite, joka kattaa tuhansia erilaisia kryptovaluuttoja, teknologioita, louhintamenetelmiä, steikkausta, sijoitusstrategioita ja ostotapoja. Lisäksi siihen liittyy olennaisesti lompakoiden käyttö ja verotus.
Tämän artikkelin tavoitteena oli tarjota kattava yleiskuva kryptovaluutan aihepiiristä aloitteleville lukijoille. Sen avulla lukija voi saada yleiskäsityksen kryptojen monimuotoisesta maailmasta, ja syventyä sitten kunkin osa-alueen yksityiskohtiin erillisten artikkeleiden avulla.
Huomioi, että meiltä löytyy erillinen opas monesta eri kryptovaluutasta! Voit käyttää päävalikon krypto-osiota ja tutustua oppaisiin, jotka johdattavat sinut syvemmälle kaikkien tunnettujen kryptovaluuttojen maailmaan. Ne tarjoavat tarvittavat perustiedot, jonka jälkeen voit jatkaa omia tutkimuksiasi.
Yleisesti on tärkeää ymmärtää, että kryptovaluuttasektori on jatkuvassa muutoksessa. Teknologia kehittyy, markkinat muuttuvat, sääntely lisääntyy ja verotus saa uusia piirteitä. Lompakko-ohjelmistot, pörssit ja erilaiset palvelut kehittyvät jatkuvasti.
Osakesijoittaja voi tarkistaa salkkunsa kerran vuodessa ja tehdä muutoksia tarpeen mukaan. Kryptovaluuttojen kohdalla suosittelemme seuraamaan tilannetta viikoittain.
Toivottavasti tämä artikkeli antoi sinulle hyvän lähtökohdan kryptovaluuttojen maailmaan.