Bitcoin (BTC) on digitaalinen valuutta, joka perustuu avoimeen lähdekoodiin. Bitcoinin tarina alkoi virallisesti lokakuun 31. päivänä vuonna 2008.
Bitcoin muodostaa maailmanlaajuisesti hajautetun verkon, johon osallistuu kymmeniä tuhansia tietokoneita. Bitcoinin tietokantana toimii lohkoketju, jota ylläpitävät verkoston louhijat rakentaen uusia lohkoja keskimäärin kymmenen minuutin välein. Bitcoin hyödyntää lohkoketjun transaktioissa julkisen avaimen salausta eli epäsymmetristä salausta.
Bitcoineja säilytetään Bitcoin-lompakossa, joka voi olla tietokoneohjelma, mobiilisovellus tai USB-tikun muotoinen kylmälompakko. Suomalaisten on helppo hankkia bitcoineja kotimaisilta kauppapaikoilta.
Bitcoinin tulevaisuus näyttää lupaavalta. Bitcoin-halving on seuraava merkittävä tapahtuma Bitcoinin teknologiassa. Vuonna 2023 julkaistu Ordinals-protokolla on tuonut myös NFT-taiteen Bitcoinin lohkoketjuun.
Käsitys kryptovaluutasta voi monen mielestä tuntua utopistiselta. Miten jokin digitaalinen “leikkiraha” internetissä voi olla omaisuuksien arvoinen? Alla olevassa videossa selitetään Bitcoinin ja Ethereumin idea rautalangasta väännettynä. Videolla myös kerrotaan mikä on Web-1, Web-2 ja Web-3 sekä mitä ns. layer 1 tai layer 2 tarkoittavat.
| Ominaisuus | Info |
|---|---|
| Perustaja | Satoshi Nakamoto |
| Lohkoketju käynnistyi | 3.1.2009 |
| Kategoria | Valuutta |
| Ticker pörsseissä | BTC |
| Kierrossa nyt | 19,3 milj. BTC |
| Kierrossa max | 21,0 milj. BTC |
| Alin kurssi (pvm) | $0,04865 (14.7.2010) |
| Ylin kurssi (pvm) | $68789,63 (10.11.2021) |
Seuraa reaaliaikaisesti Bitcoinin kurssia tältä sivulta: Bitcoin (BTC) kurssi.
Bitcoinin tarina alkoi virallisesti lokakuun 31. päivänä vuonna 2008, kun salaperäinen henkilö Satoshi Nakamoto julkaisi Bitcoinin valkoisen paperin kryptografiaa käsittelevällä postituslistalla. Bitcoinin valkoisen paperin voi lukea tästä linkistä: bitcoin.org/bitcoin.pdf.
Satoshi Nakamoto on salanimeä käyttävä henkilö, eikä hänen oikeaa henkilöllisyyttään ole vieläkään paljastettu.
Satoshi aloitti Bitcoinin ohjelmakoodin kehityksen vuonna 2007, pitäen projektin tiukasti omana tietonaan ennen valkoisen paperin julkaisua. Bitcoinin lohkoketju käynnistyi 3. tammikuuta 2009, mikä tunnetaan yleisesti Bitcoinin syntymäpäivänä. Tuona päivänä luotiin genesis block eli ensimmäinen lohko ja ensimmäinen Bitcoin-osoite.
Vuosi 2009 oli hiljaista aikaa Bitcoinin historiassa, kiinnostuksen ollessa vielä rajoitettua. Yksi ensimmäisistä kiinnostuneista oli Hal Finney, joka sai ensimmäisen Bitcoin-transaktion Satoshi Nakamotolta, kymmenen bitcoinin arvosta.
Suomalainen Martti Malmi oli yksi ensimmäisistä Bitcoin-kehittäjistä, osallistuen koodin päivityksiin ja keskustelupalstan ylläpitoon. Vuonna 2010 Bitcoin alkoi saada laajempaa julkisuutta, ja samalla heräsi kysymyksiä Nakamoton roolista yhteisössä.
Satoshi Nakamoto vetäytyi julkisuudesta keväällä 2011 eikä ole osallistunut Bitcoinin kehitykseen sen jälkeen. Hän ei myöskään ole siirtänyt lähes miljoonan bitcoinin omaisuuttaan. Lisätietoja Bitcoinin alkuvuosista ja Satoshin roolista löydät tästä artikkelista: Satoshi Nakamoto ja Bitcoin.
Bitcoinin arvostus on heilahdellut historiansa aikana voimakkaasti, kokenut sekä nopeita nousuja että jyrkkiä laskuja. On todennäköistä, että Bitcoinin kurssi säilyy syklisenä myös tulevaisuudessa, ja virtuaalivaluuttoihin sijoittavien on varauduttava merkittäviin kurssimuutoksiin.
Katsotaan seuraavaksi lyhyesti kryptovaluutta Bitcoinin arvonkehitystä ja tiivistetysti sen historiallisia tapahtumia:
Vuonna 2009 Bitcoin julkaistiin markkinoille, ja sen alkuarvo oli muutamissa senteissä.
Vuonna 2010 tehtiin ensimmäinen fyysinen ostos Bitcoinilla, kun kaksi pizzaa maksettiin 10 000 Bitcoinilla, perustuen Bitcoin-foorumilla sovittuun arvostustasoon.
Bitcoinin alkuvuoden arvo oli alle sentin, ja sen vuoden lopussa se oli noin 0,30 dollaria.
Bitcoinin arvo nousi alkuvuodesta noin 1 dollarista lähes 30 dollariin. Vuoden päätteeksi kurssi oli kuitenkin laskenut alle 5 dollariin.
Bitcoinin arvo kasvoi vuoden aikana 185 %, päätyen noin 13 dollariin.
Voimakas kasvu jatkui vuoden alusta huhtikuuhun, jolloin Bitcoinin kurssi oli lähes 250 USD. Vuoden lopulla Bitcoin puhkaisi 1100 dollarin rajan, ja sen ATH oli noin 1 147 dollaria. Samana vuonna lanseerattiin ensimmäinen Bitcoin-automaatti.
Vuosi 2014 toi huomiota Microsoftin hyväksyessä Bitcoinin Xbox-ostoksiin, mutta myös takaiskun, kun Mt Gox ajautui konkurssiin. Bitcoinin arvo vaihteli 300-700 dollarin välillä. Vuoden päätteeksi se oli noin 320 dollaria.
Vuonna 2015 Bitcoinin käyttäjien määrä ylitti 100 000, ja Coinbase sai merkittävää rahoitusta kehitykseensä. Bitcoinin kurssi oli vuoden alussa noin 314 dollaria ja vuoden päätteeksi 430 dollaria. Arvo käväisi alimmillaan noin 178 dollarissa.
Vuonna 2016 Bitcoinista julkaistiin yli 3500 akateemista julkaisua, ja sen arvo kasvoi 123 % päättyen noin 963 dollariin.
Bitcoinin arvo nousi raketin lailla. Alkuvuodesta kurssi oli noin 1100 dollaria, kun joulukuussa saavutettiin ATH lähes 20 000 dollarissa.
Vuosi muistetaan nopeasta kurssilaskusta. Bitcoinin arvo oli alimmillaan joulukuussa, noin 3236 dollaria.
Bitcoinin kurssi oli noin 7200 dollaria vuoden lopussa. Vuonna 2019 mediassa käytiin keskustelua kryptovaluuttojen mahdollisesta kuplasta.
Vuonna 2020 alkoi nousu, kunnes maaliskuussa markkinat sukelsivat pandemian aiheuttaman paniikin myötä. Vuosi alkoi hienoisella nousulla, ja maaliskuussa koettiin nopea sukellus. Vuoden lopussa Bitcoinin kurssi oli lähes kolminkertaistunut.
Vuosi 2021 oli merkittävä, kun suuret yritykset, kuten Tesla ja Mastercard, investoivat Bitcoiniin. Kiinan keskuspankki kielsi kryptovaluuttoihin liittyvät toimet, ja El Salvador otti Bitcoinin viralliseksi valuutakseen. Kyseessä oli historiallinen vuosi, sillä Bitcoinin ATH ylitti 68 000 dollaria.
Bitcoin saavutti kaikkien aikojen korkeimman arvonsa, 68 789,63 dollaria, vuonna 2021, mutta putosi 15 760 dollariin vuonna 2022. BTC aloitti vuoden 2023 83 prosentin nousulla, saavuttaen 31 035 dollarin huipun. Elokuun puolivälissä Bitcoinin arvo laski 7,2 prosenttia yhdessä päivässä, kun hinta putosi 29 000 dollarista 26 000 dollariin alle 24 tunnissa.
Vuonna 2023 Bitcoin aloitti vuoden 16 574 dollarin hinnalla ja nousi tasaisesti koko vuoden. Alhainen tammikuun hinta sekä ilmitulleet huhut spottihintaista Bitcoin ETF:stä, joiden odotetaan saapuvaksi markkinoille vuonna 2024 pitivät markkinat härkäisinä.
Bitcoin muodostaa maailmanlaajuisen hajautetun verkon, jota ylläpitää kymmenet tuhannet tietokoneet. Jokainen näistä tietokoneista käyttää Bitcoin-client-ohjelmistoa ja tunnetaan solmuna tai nodena englanniksi.
Bitcoin-verkko on avoin kaikille, ja Bitcoin-ohjelmisto on vapaasti ladattavissa. Kuka tahansa voi perustaa oman palvelimensa ja liittyä osaksi Bitcoin-verkkoa. Bitcoin-verkossa on kaksi tyyppiä solmuja: täysi solmu ja kevytsolmu (full node ja lightweight node)
Täysi solmu on palvelin, joka tallentaa koko lohkoketjun eli Bitcoinin tietokannan historian, joka voi olla satoja gigatavuja. Toisaalta kevytsolmu on kevyempi versio, joka lataa vain lohkojen otsikkotiedot. Kevytsolmu käyttää täyden solmun tallentamia tietoja yksinkertaisen maksun varmennuksen (SPV -Simple Payment Verification) avulla.
Solmujen tehtävänä on valvoa verkkoon lähetettyjä tapahtumia. Ne varmistavat, että tapahtuman aloittajalla on tarpeeksi varoja ja oikeus suorittaa siirto. Jos tapahtuma katsotaan päteväksi, se siirretään louhijoille. Louhijat ovat erityistarkoituksiin suunniteltuja tietokoneita, jotka lisäävät tapahtumat uusiksi lohkoketjujen lohkoiksi.
Suurin määrä Bitcoin-verkon solmuja sijaitsee seuraavissa maissa: Yhdysvallat, Saksa, Ranska, Alankomaat, Kiina, Iso-Britannia ja Singapore. Voit tarkastella reaaliaikaista dataa osoitteesta bitnodes.earn.com.
Bitcoin-verkon solmut, joita kutsutaan myös nodeiksi, välittävät uudet tapahtumat virtuaaliseen lajittelukeskukseen, jota kutsutaan englanniksi nimellä mempool eli muistipooli. Mempoolissa on kymmeniä tai jopa satoja tuhansia käsittelemättömiä tapahtumia, joista louhijat valitsevat ne, jotka lisätään uusiin lohkoihin tietyn järjestyksen mukaisesti.
Yhteen lohkoon mahtuu vain rajoitettu määrä tietoa, minkä vuoksi lohkon koko toimii Bitcoin-verkon transaktiokapasiteetin pullonkaulana.
Esimerkkinä voimme ajatella mempoolia virtuaalisena odotushuoneena, jossa odottavat tapahtumat odottavat käsittelyä ja josta louhijat valitsevat ne, jotka siirtyvät uusiin lohkoihin.
Bitcoinin tietokantana toimii lohkoketju, joka koostuu ketjutetuista lohkoista. Lohkoketju toimii hajautettuna tietokantana, jossa jokainen lohko toimii omana tietovarastonaan. Voit kuvitella lohkoketjun olevan kuin sarja keskenään linkitettyjä tiedostoja.
Jokainen Bitcoin-verkon täysi solmu säilyttää identtisen kopion lohkoketjusta. Solmut yhdessä hyväksyvät jokaisen uuden lohkon ennen sen liittämistä aikaisempien jatkoksi. Tämä prosessi perustuu solmujen saavuttamaan yksimielisyyteen tallennettavasta tiedosta, mikä varmistaa sen, että jokaisella verkon solmulla on aina täysin sama kopio lohkoketjusta.
Lohkoketju mahdollistaa hajautetun tietovaraston käytön. Jos Bitcoin käyttäisi keskitettyä tietovarastoa, se altistuisi hakkeroinnille tai muiden instituutioiden vaikutukselle. Bitcoinin lohkoketju sen sijaan on monistettu kymmenille tuhansille tietokoneille ympäri maailmaa. Tämä estää sen, että kukaan taho voisi poistaa kaikkia verkon solmuja käytöstä, mikä tarkoittaa, ettei Bitcoinin lohkoketjua voi tuhota.
On myös tärkeää ymmärtää, että Bitcoinia ei voi erottaa lohkoketjusta omaksi valuutakseen. Sitä ei voi myöskään painaa seteleiksi, kuten euroja tai dollareita. Bitcoin toimii samanaikaisesti sekä digitaalisena maksujärjestelmänä että digitaalisena valuuttana.
Bitcoin-verkon louhijat ovat vastuussa lohkoketjun ylläpidosta rakentaen uusia lohkoja keskimäärin kymmenen minuutin välein. Tämä louhinta on välttämätöntä, koska Bitcoin käyttää konsensusalgoritmia nimeltään Proof of Work (PoW). Louhijoiden on suoritettava todistettu määrä laskentatyötä ennen uusien lohkojen luomista.
Louhijat pyrkivät ratkaisemaan matemaattista yhtälöä, joka ei ole itsessään vaikea, mutta vaatii runsaasti laskentatehoa. Louhijat yrittävät käytännössä arvata oikeaa lottorivia. Kun tarpeeksi monta louhijaa tekee miljoonia arvauksia joka sekunti, lopulta yksi osuu oikeaan ratkaisuun ja saa oikeuden luoda uuden lohkon. Tästä työstään louhija saa palkkioksi bitcoineja.
Louhintaan voi periaatteessa ryhtyä kuka tahansa, mutta se vaatii valtavan määrän laskentatehoa, mikä tarkoittaa korkeaa sähkönkulutusta. Tästä syystä louhinta on taloudellisesti kannattavaa vain erityisesti tähän tarkoitukseen suunnitelluilla laitteistoilla, joita kutsutaan ASIC:iksi.
Louhinnalla on kaksi keskeistä tehtävää: vahvistaa lohkoketjun tapahtumat ja luoda uusia bitcoineja. Jos louhijat lopettaisivat työnsä, Bitcoinin verkko pysähtyisi välittömästi. Tällä hetkellä Bitcoinin suurin haaste on lohkon pieni koko, mikä rajoittaa käsiteltävien transaktioiden määrän alle kymmeneen sekunnissa.
Vaikka monien mielestä Bitcoinin Proof of Work -konsepti on vanhanaikainen, kilpaileva vaihtoehto on Proof of Stake (PoS), jossa ei tarvita perinteistä louhintaa. Esimerkiksi Ethereum siirtyi PoS-konsensukseen syksyllä 2022. Bitcoinin PoW-järjestelmä tarjoaa kuitenkin korkean tason turvaa ulkoisia hyökkäyksiä vastaan, ja sitä on vaikea manipuloida.
Vuonna 2021 tapahtui merkittävä muutos globaalissa louhinnassa. Kiina, joka oli aiemmin dominoiva toimija, kielsi Bitcoin-louhinnan, pakottaen louhintafarmeja siirtymään muihin maihin. Tämä muutos on edistänyt siirtymistä ympäristöystävällisempiin energialähteisiin, kun Kiinassa louhintaa suoritettiin usein hiilivoimalla. Erityisesti instituutiosijoittajat ovat korostaneet uusiutuvan energian käytön merkitystä louhinnassa.
Bitcoinissa hyödynnetään lohkoketjun transaktioissa julkisen avaimen salausta, tunnetaan myös nimellä epäsymmetrinen salaaminen. Tämä teknologia on elintärkeä Bitcoinin toiminnan kannalta.
Bitcoinit on liitetty lohkoketjun kirjanpitoon julkisissa osoitteissa. Lohkoketjun kirjanpito on käytännössä muotoa: X kappaletta Bitcoinia on lähetetty osoitteesta A osoitteeseen B. Voit tarkastella minkä tahansa lohkon transaktioita esimerkiksi blockchain.com Bitcoin Explorer -sivustolta.
Kun napsautat kyseiseltä sivulta mitä tahansa Bitcoin-osoitetta, näet sen transaktiohistorian. Bitcoin-osoitteen saldo on käytännössä lohkoketjun kirjanpidossa näkyvien transaktioiden summa.
Vaikka kirjanpito on julkinen, et voi liittää osoitetta yksittäiseen henkilöön.
Julkinen Bitcoin-osoite johdetaan matemaattisesti julkisesta avaimesta (public key), ja siihen liittyy aina yksityinen avain (private key). Julkisen osoitteen varoja voi hallita vain yksityisen avaimen avulla, eikä yksityistä avainta voi johtaa julkisesta avaimesta.
Tämä muodostaa mielenkiintoisen yhdistelmän julkista ja yksityistä kirjanpitoa. Jokainen voi tarkastella Bitcoinin lohkoketjun transaktioita tietämättä, kuka transaktioiden takana on. Näemme vain Bitcoinien siirtyvän osoitteesta X osoitteeseen Y.
Vaikka julkisen avaimen salausta ei ehkä huomioida tarpeeksi, se on olennainen osa Bitcoinin toimintaa. Koko Bitcoinin toiminnallisuus perustuu tähän vuosikymmeniä vanhaan teknologiaan.
Bitcoinit tallennetaan Bitcoin-lompakkoon, joka voi olla tietokoneohjelma, mobiilisovellus tai kylmälompakko, muistuttaen USB-tikkua. Tunnetut lompakot tukevat nykyään myös laajasti muita kryptovaluuttoja.
On tärkeää huomata, että Bitcoin-lompakko toimii eri tavalla kuin perinteinen lompakko tai esimerkiksi nettipankki. Itse asiassa Bitcoin-lompakko ei sisällä bitcoineja, vaan kaikki bitcoinit ovat lohkoketjussa eli Bitcoinin tilikirjassa. Lohkoketju pitää sisällään ajantasaisen tiedon siitä, kuinka monta bitcoinia on tallennettuna tietyssä osoitteessa.
Bitcoin-lompakko toimii käyttöliittymänä lohkoketjuun. Kun haluat lähettää bitcoineja lompakostasi, ohjelmisto ilmoittaa Bitcoin-verkolle, että sinulla on käyttöoikeus kyseisen Bitcoin-osoitteen varoihin. Tämä tapahtuu julkisen ja yksityisen avaimen salauksen avulla.
Lompakko kykenee myös yhdistämään useiden eri osoitteiden varat yhdeksi saldoksi. Suositeltu Ledger Nano X, joka näkyy kuvassa, on markkinoiden suosituin kylmälompakko. Se on laite, joka muistuttaa USB-tikkua ja liitetään tietokoneeseen tai mobiililaitteeseen transaktioiden vahvistamisen ajaksi. Monet aloittelevat sijoittajat säilyttävät bitcoinejaan siinä palvelussa, mistä ne ovat hankkineet. Bitcoinien siirto tai lompakon hallinta voi tuntua riskialttiilta, ja omassa säilytyksessä on omat riskinsä. Bitcoin-transaktioissa ei ole palautusmahdollisuuksia tai turvaverkkoja, joten menetettyjä bitcoineja ei voida palauttaa.
Mobiililompakot ovat kasvattaneet suosiotaan viime vuosina niiden helppokäyttöisyyden ja ilmaisuuden vuoksi. Myös tietokoneelle on saatavilla useita ilmaisia Bitcoin-lompakoita. Voit lukea lisää erilaisista Bitcoin-lompakoista tämän artikkelin
Bitcoinien ostaminen voi tapahtua useilla eri tavoilla, ja tässä on yksinkertainen ohjeistus prosessista:
Rekisteröidy Bitcoin-palveluun:
Todenna henkilöllisyytesi:
Talleta rahaa tilillesi:
Osta Bitcoineja:
Säilytä Bitcoinejasi:
Turvallisuus ja varmuuskopiot:
Muista aina käyttää turvallista ja luotettavaa palvelua, ja noudata niiden antamia turvallisuusohjeita. Lisäksi, älä sijoita enempää rahaa kuin olet valmis menettämään, sillä kryptovaluuttojen arvot voivat vaihdella voimakkaasti.
Bitcoinin tulevaisuudennäkymät ovat lupaavat. Vuoden 2017 nousubuumin jälkeen Bitcoinista on tullut globaali ilmiö ja täysin uusi sijoitusluokka. Perinteisten osakesijoittajien, instituutioiden ja jopa valtiotasolla toimivien tahojen kiinnostus Bitcoiniin kasvaa jatkuvasti.
Bitcoin on kasvanut nopeasti alun pienen piirin kokeilusta satojen miljoonien ihmisten laajaksi yhteisöksi. Siihen liittyvät palvelut työllistävät satoja tuhansia ihmisiä ympäri maailmaa. Toimiala on niin merkittävä, että jokaisen valtion on syytä ottaa se vakavasti.
Vuodesta 2020 alkaneella vuosikymmenellä sääntely on ollut keskeisessä roolissa. Koko kryptovaluuttasektori saa selkeät puitteet sekä Yhdysvalloissa että EU:ssa. Tämä on positiivinen kehitys koko alalle ja mahdollistaa entistä laajemman institutionaalisen osallistumisen.
On todennäköistä, että kuulemme uutisia uusista valtioista, jotka virallistavat Bitcoinin maksuvälineeksi.
Bitcoinin asema näyttää vahvalta myös kryptovaluuttojen markkinoilla. Vaikka Bitcoinin markkinaosuus on laskenut viiden vuoden aikana, sille ei ole ilmestynyt selkeää kilpailijaa. Bitcoinilla on ainutlaatuinen teknologia, eikä vastaavanlaista voida enää luoda tulevaisuudessa.
Jos tulevaisuudessa haluat myydä Bitcoin-omistuksesi, tutustu tähän artikkeliin: “Bitcoin myynti”. Sieltä saat yksityiskohtaiset ohjeet siitä, miten Bitcoin voidaan vaihtaa helposti euroiksi.
Bitcoinin halving on seuraava merkittävä tapahtuma Bitcoin-teknologiassa. Halving on noin neljän vuoden välein tapahtuva säätötoimenpide, joka puolittaa Bitcoin-louhijoiden lohkopalkkiot. Yksinkertaisesti sanottuna uusien bitcoinien määrä, eli Bitcoinin inflaatio, laskee 50 prosentilla.
Seuraava halving tapahtuu todennäköisesti huhtikuussa 2024. Kyseessä on Bitcoinin neljäs halving-tapahtuma.
Bitcoinin halvingit ovat aina suuria tapahtumia. Niistä keskustellaan kuukausia, jopa vuosia, etukäteen. Mediassa käydään vilkasta keskustelua halvingin vaikutuksista, erityisesti nyt, kun Bitcoinin kurssi näyttää olevan yhä tiiviimmin sidoksissa osakemarkkinoihin.
Bitcoinkeskuksesta löytyy erillinen artikkeli nimeltään “Bitcoin halving 2024”, jossa aihetta käsitellään laajasti. Artikkelista saat kaikki tarvittavat tiedot Bitcoinin “puoliintumisesta” ja sen vaikutuksista.
NFT tulee sanoista “non-fungible token” eli ei-vaihdettava token. Nämä tokenit ovat digitaalisia varoja, jotka käyttävät samaa perusteknologiaa kuin kryptovaluutat, kuten Bitcoin ja Ethereum, luodakseen digitaalista niukkuutta. Kuitenkin NFT:t käyttävät digitaalista niukkuutta eri tavalla kuin kryptovaluutat.
Kryptovaluutat ovat vaihdettavissa, kun taas NFT:t eivät ole. Vaihdettavuus on ominaisuus, jonka perusteella yksittäiset yksiköt ovat keskenään vaihdettavissa ja erottamattomia toisistaan. Ihanteellisesti yksi dollari on vaihdettavissa mihin tahansa toiseen dollariin, yksi kultaharkko toiseen samankokoiseen ja puhdas, ja yksi bitcoin toiseen bitcoinin. Kuten voit kuvitella, vaihdettavuus on tärkeä ominaisuus rahalle helpottaakseen kauppaa.
Monet perinteiset varat eivät ole kovin vaihdettavissa. Esimerkiksi kiinteistöt. Ei ole kahta samanlaista kiinteistöä. Taulut, autot ja keräilykorttipelit sekä sarjakuvat ovat fungibiliteetin kirjon ääripäässä.
NFT:t saavuttavat ei-vaihdettavuuden salauksen avulla. Digitaalisen kohteen luoja liittää digitaalisen kohteen tokeniin kryptografisesti. Tämän vuoksi voit ajatella tokenia digitaalisena allekirjoituksena. Digitaalinen objekti voidaan salata ja avata digitaalisen allekirjoituksen avulla, vaikka useimmat NFT:t eivät itse asiassa integroi tätä toimintoa. Tämä tarkoittaa, että digitaalinen objekti, joka liittyy useimpiin NFT:ihin, voidaan kopioida ja jakaa yhtä helposti kuin mikä tahansa internetissä.
On tärkeää huomata, että useimmissa maissa NFT:t eivät anna sinulle oikeudellista omistusta tai immateriaalioikeuksia liittyvään digitaaliseen objektiin. Tämä vaatii oikeudellisia muutoksia omalla lainkäyttöalueellasi.
Bitcoin Ordinals ovat vastine non-fungible tokeneille (NFT) Bitcoin-lohkoketjussa, käyttäen satosheja, jotka ovat ketjun pienin nimellisarvo.
Jokaiselle satoshille annetaan sarjanumero sen mukaan, missä järjestyksessä se louhittiin. Näitä numeroita kutsutaan ordinaaleiksi, ja ne auttavat lohkoketjua seuraamaan, missä jokainen satoshi sijaitsee ja kuka omistaa sen. Näille ordinaaleille voidaan myös kirjoittaa lisäsisältöä, prosessia kutsutaan kaivertamiseksi.
Liittämällä ylimääräistä dataa satoshiin, kuten kuvan tai tekstin, Ordinal-protokolla mahdollistaa ainutlaatuisten ja niukkojen digitaalisten omaisuuserien luomisen, kuten non-fungible tokeneita (NFT), jotka hyötyvät Bitcoinin lohkoketjun turvallisuudesta ja hajautuksesta. Bitcoinin pääverkon Ordinals-ohjelmisto julkaistiin tammikuussa 2023.
Keskeiset huomiot:
Ordinaalit ovat uusi tapa luoda NFT:eitä, meemikryptoja ja muita omaisuuksia Bitcoin-lohkoketjussa.
Ordinaalien lanseeraus on ollut kiistanalainen Bitcoin-yhteisössä, koska jotkut näkevät toiminnan samankaltaisena kuin roskapostiviestit.
Toisin kuin useimmat aiemmat NFT:t, ordinaaliin liittyvä kuva, video, ääni tai muu sisältö kaiverretaan suoraan Bitcoinin lohkoketjuun.
Vaikka useimmat Ordinal-toiminnot liittyvät NFT:eihin, protokolla voi olla hyödyllinen myös muissa sovelluksissa.